ylijumala

substantiivi

1. Korkein jumala tai jumaluus pantheonissa.

   Zeusta pidetään Kreikan mytologian ylijumalana.

Taivutus

yks. nom. ylijumala, yks. gen. ylijumalan, yks. part. ylijumalaa, yks. ill. ylijumalaan, mon. gen. ylijumalien ylijumalten ylijumalain, mon. part. ylijumalia, mon. ill. ylijumaliin.

Synonyymisanakirja

ylijumala

1. pääjumala.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Muinaisissa uskonnoissa puhuttiin ylijumalista.
Hän väitti olevansa kuin eräänlainen ylijumala.
Tarinan ylijumala ohjasi tapahtumien kulkua.

Käännökset

Riimisanakirja

ylijumala rimmaa näiden kanssa:

jumala, puolijumala, äitijumala, sodanjumala, rakkaudenjumala, lemmenjumala, merenjumala, viininjumala, auringonjumala

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ylihuominen, ylijohtaja, ylijohto, ylijumala, ylijuoksu, ylijännite