ylipapitar
substantiivi
-
Naispuolinen pappi, jolla on korkein asema uskonnollisessa yhteisössä.
Ylipapitar johti seremoniaa pyhätössä.
Taivutus
yks. nom. ylipapitar, yks. gen. ylipapittaren, yks. part. ylipapitarta, yks. ill. ylipapittareen, mon. gen. ylipapittarien ylipapitarten, mon. part. ylipapittaria, mon. ill. ylipapittariin.
Esimerkit
Ylipapitar johti seremoniaa.
Hän uskoi ylipapittaren neuvoihin.
Ylipapitar pukeutui seremonialliseen asuun.
Etymologia
Muodostuu 'yli-', joka tarkoittaa 'yli', ja 'papitar', joka tarkoittaa naispuolista pappia.
Käännökset
Läheisiä sanoja
ylipaino, ylipainoinen, ylipalvelus, ylipapitar, ylipappi, yliperämies