yläkuu
substantiivi
-
Kuun yläpuolinen osa tai tietty kuun vaihe.
Yläkuun aikana valo näyttäytyy voimakkaampana.
Taivutus
yks. nom. yläkuu, yks. gen. yläkuun, yks. part. yläkuuta, yks. ill. yläkuuhun, mon. gen. yläkuiden yläkuitten, mon. part. yläkuita, mon. ill. yläkuihin.
Esimerkit
Yläkuu näkyy taivaalla.
Selviydytään yläkuun vaikutuksesta.
Yläkuun valossa oli helppo kulkea.
Käännökset
Läheisiä sanoja
yläkoulu, yläkoululainen, yläkulttuuri, yläkuu, ylälanka, yläleuka