yläpuoli

substantiivi

  1. Jonkin kohteen tai asian yläosa tai yläpuolella oleva alue.

    Pöydän yläpuoli oli pölyinen pitkän käyttämättömän ajan jälkeen.
Taivutus

yks. nom. yläpuoli, yks. gen. yläpuolen, yks. part. yläpuolta, yks. ill. yläpuoleen, mon. gen. yläpuolten yläpuolien, mon. part. yläpuolia, mon. ill. yläpuoliin.

Synonyymisanakirja

yläpuoli

  1. päällys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lintu lentää talon yläpuolella.
Kuu on pilvien yläpuolella.
Puunlatvat näkyvät vuoren yläpuolelle.

Mutta laivuri, joka oli asiantuntijana valvonut veistostyötä ja antanut papalle tarkkoja neuvoja laivanrakennusasioissa, peitti puun suolalla, jonka jälkeen halkeama meni umpeen ja laiva kohta maalattiin yläpuoli ruskeaksi ja alapuoli mustaksi

Riimisanakirja

yläpuoli rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

alassuin, ylössuin, jalkapöytä, pintanahka, ylösalaisin

Läheisiä sanoja

yläpilvi, yläpinta, yläpohja, yläpuoli, yläpuolinen, yläpuolisko

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro