yö

substantiivi

1. Aikajakso, jolloin aurinko ei paista ja on pimeää.

   Nukuin hyvin koko yön.

Taivutus

yks. nom. yö, yks. gen. yön, yks. part. yötä, yks. ill. yöhön, mon. gen. öiden öitten, mon. part. öitä, mon. ill. öihin.

Synonyymisanakirja

yö

1. Nox, Yö, yöaika, pimeä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Yö oli pimeä ja hiljainen.
Hän vietti koko yön lukien kirjallisuutta.
Kaupungin valot loistivat yössä kauniisti.

Auton ajaja ei halunnut lähteä kaupunkiin takaisin, vaan pyysi saada jäädä sinne yöksi

Mutta yöllä tapahtui jotakin aivan kummallista

Kiljuset heräsivät yöllä kamalaan ääneen

Käännökset

Slangisanakirja

• knubis: yömaja

• nubbis: yömaja

• pujama: yöpuku

• repla: yömaja

• surffi: yömajojen vanerimakuusija

• Yökansa: Työkansan Sanomat -lehti

• yökkäri: yöpuku

Riimisanakirja

yö rimmaa näiden kanssa:

myrsky-yö, hallayö, iltayö, keskiyö, puoliyö, talviyö, suviyö, uudenvuodenyö, lemmenyö

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ytimekäs, ytimennävertäjä, yty, yö, yöaika, yöaikainen