arvailu
substantiivi
-
epävarman tai spekulatiivisen pohdinnan prosessi tai tulos
Hänen arvailunsa osuivat oikeaan.
Taivutus
yks. nom. arvailu, yks. gen. arvailun, yks. part. arvailua, yks. ill. arvailuun, mon. gen. arvailujen arvailuiden arvailuitten, mon. part. arvailuja arvailuita, mon. ill. arvailuihin.
Esimerkit
Arvailu on hauskaa
Etymologia
Johdettu sanasta 'arvailla'
Käännökset
| englanti |
guesswork |
| ranska | extrapolation (m) |
| saksa | Mutmaßung (f), Vermutung, Raterei (f), Rätselraten |
| italia | supposizione (f) |
| venäjä | t-needed ru |
| ruotsi | gissning |
Läheisiä sanoja
arvaamattomasti, arvaamattomuus, arvailla, arvailu, arvanheitto, arvata