beagle
substantiivi
-
pienikokoinen, ystävällinen ja iloinen metsästyskoirarotu
Beagle on erinomainen perhekoira.
Taivutus
yks. nom. beagle , yks. part. beaglea , mon. gen. beaglejen , mon. part. beagleja .
Esimerkit
Beagle on energinen koira.
Hän lenkitti beagleaan päivittäin.
Beaglella on erinomainen hajuaisti.
Beagle pentu oli leikkisä.
Beaglen korvat ovat suuria.
Etymologia
Viittaa pienen koiran rotuun ja peräisin englannin kielestä.
Käännökset
englanti |
beagle
A small short-legged smooth-coated hound, often used for hunting hares. Often tri-coloured, its friendly disposition makes it suitable as a family pet. 1933, Charles Pascoe Hawkes, Heydays: a salad of memories and impressions, page 20 To search. 1997, Fletcher Pratt, A Short History of the Civil War: Ordeal by Fire, page 150 English beagle (gloss) English beagle (dog) (l) (gloss) (l) |
ranska | briquet (m) |
venäjä | го́нчая (f) |
ruotsi | beagle |
Läheisiä sanoja
baudi, bauksiitti, bavaroise, beagle, béarnaisekastike, bearninkastike