elekieli

substantiivi

1. kommunikointimuoto, jossa käytetään kehon eleitä

   Hän opiskeli viittomakieltä ja muita elekieleen liittyviä taitoja.

Taivutus

yks. nom. elekieli, yks. gen. elekielen, yks. part. elekieltä, yks. ill. elekieleen, mon. gen. elekielten elekielien, mon. part. elekieliä, mon. ill. elekieliin.

Synonyymisanakirja

elekieli

1. mimiikka, pantomiimi, viittomakieli, viittominen, käsimerkkeily, mimiikka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Käytämme elekieltä joka päivä kommunikoidessamme.
Elekieli on tärkeä osa viestintää.
Hän osaa elekieltä sujuvasti.
Elekielen ilmaisu voi vaihdella tilanteesta toiseen.
Lasten kanssa elekieli on usein tehokasta.

Käännökset

Riimisanakirja

elekieli rimmaa näiden kanssa:

kohdekieli, lähdekieli, puhekieli, yleispuhekieli, konekieli

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

elegisyys, elehdintä, elehtiä, elekieli, elektro-, elektrodi