erkaantua

verbi

1. vetäytyä erilleen, tulla vieraammaksi

   Hän alkoi erkaantua ystävistään teini-iässä.

Taivutus

yks. nom. erkaantua, yks. gen. erkaannun, yks. part. erkaantui, yks. ill. erkaantuisi, mon. gen. erkaantukoon, mon. part. erkaantunut, mon. ill. erkaannuttiin.

Synonyymisanakirja

erkaantua

1. haarautua, haaraantua, levittäytyä, jakautua, erota, erkanee.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

He alkoivat erkaantua toisistaan matkan aikana.
On luonnollista erkaantua vanhoista ystävistä välillä.
Mielipiteet voivat erkaantua keskustelun aikana.
Erkaantuminen voi aiheuttaa jännitteitä.
Pitkä välimatka saa ihmiset erkaantumaan.

Käännökset

Riimisanakirja

erkaantua rimmaa näiden kanssa:

laahaantua, raahaantua, riehaantua, harhaantua, turhaantua, jauhaantua, ajaantua, hajaantua, nuhjaantua, niljaantua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

eriytyä, eriävä, eriö, erkaantua, erkanee, erkautua