erkanee
verbi
-
jonkin paikalta tai yhteydestä irtautumista tai poistumista
Auto erkanee tieltä ja ajautuu ojaan.
Taivutus
, yks. gen. erkanen, yks. part. erkani, yks. ill. erkanisi.
Esimerkit
Tie erkanee kahteen suuntaan tästä pisteestä.
Pitkä varsi erkanee pienempään.
Käärme erkanee suojasta nopeasti.
Polku erkanee metsässä.
Eri suuntiin erkanevat tiet hämmentävät kulkijaa.
Etymologia
Perusmuoto verbistä 'erkaantua'.
Käännökset