huitukka
substantiivi
-
henkilö, joka on pitkä, laiha ja kömpelö
Pitkä ja laiha mies, joka on hieman kömpelö, voidaan kutsua huitukaksi.
Taivutus
yks. nom. huitukka, yks. gen. huitukan, yks. part. huitukkaa, yks. ill. huitukkaan, mon. gen. huitukoiden huitukoitten huitukkojen huitukkain, mon. part. huitukoita huitukkoja, mon. ill. huitukkoihin huitukoihin.
Esimerkit
Hän oli kuuluisa huitukka.
Teinin huitukka asento hämmentää.
Hänen perusilmeensä oli huitukka.
Käännökset
Läheisiä sanoja
huithapeli, huitoa, huitsin, huitukka, huivi, huivikaulus