irrottautua

verbi

  1. Päästä irti, päästä pois

    Hän yritti irrottautua tiukasta halauksesta.
Taivutus

yks. nom. irrottautua, yks. gen. irrottaudun, yks. part. irrottautui, yks. ill. irrottautuisi, mon. gen. irrottautukoon, mon. part. irrottautunut, mon. ill. irrottauduttiin.

Synonyymisanakirja

irrottautua

  1. vetäytyä, vapautua, vapauttaa, erota, irtautua, erottautua, irtautua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän halusi irrottautua stressaavasta arjestaan.
Matka auttoi häntä irrottautumaan työn paineista.
Hän pyrki irrottautumaan vanhoista tavoistaan.

Etymologia

Johdettu verbistä 'irrotella'.

Riimisanakirja

irrottautua rimmaa näiden kanssa:

latautua, ratautua, ahtautua, suhtautua, riitautua, uskaltautua, sukeltautua, kultautua, multautua, antautua

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

separatismi, erottautua, ryöstäytyä, irtautua

Läheisiä sanoja

irrota, irrotella, irrottaa, irrottautua, irrottua, irrotus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro