kaininmerkki
substantiivi
-
leima tai tunnus, joka merkitsee syyllisyyttä tai häpeää
Hän kantoi kaininmerkkiä veriteostaan.
Taivutus
yks. nom. kaininmerkki, yks. gen. kaininmerkin, yks. part. kaininmerkkiä, yks. ill. kaininmerkkiin, mon. gen. kaininmerkkien, mon. part. kaininmerkkejä, mon. ill. kaininmerkkeihin.
Esimerkit
Kaininmerkki on symbolinen kertomus.
Hän tutkii Kaininmerkkiä kirjallisuudessa.
Kaininmerkki esiintyy monissa kulttuureissa.
Kaininmerkkiä käytetään vertauskuvana.
Kaininmerkki herättää kysymyksiä moraalista.
Etymologia
Vanhasta testamentista, viitaten Kainin saamaan merkkiin.
Käännökset
Riimisanakirja
kaininmerkki rimmaa näiden kanssa:
merkki, oikein-merkki, maamerkki, hihamerkki, kunniamerkki, rajamerkki, komentajamerkki, linjamerkki, aikamerkki, väliaikamerkki
Läheisiä sanoja
kainalokuoppa, kainalolämpö, kainalosauva, kaininmerkki, kaino, kainostelematon