kainous
substantiivi
-
ominaisuus olla kaino, ujo tai vaatimaton
Yllättävän ujoutensa ja kainoutensa takia hän ei tehnyt itsestään suurta numeroa.
Taivutus
yks. nom. kainous, yks. gen. kainouden, yks. part. kainoutta, yks. ill. kainouteen, mon. gen. kainouksien, mon. part. kainouksia, mon. ill. kainouksiin.
Synonyymisanakirja
kainous
-
hämminki, häpeä, häveliäisyys, ujous.
Esimerkit
Kainous voi olla viehättävää joillekin.
Hänellä on luonnollinen kainous.
Kainous ei estänyt häntä saavutuksissaan.
Käännökset
Liittyvät sanat
neitseellinen, turhaLäheisiä sanoja
kainostelu, kainosti, kainostuttaa, kainous, kainulainen, kainuulainen