kansankieli
substantiivi
-
enemmistön puhuma kieli tietyllä alueella
Suomen kansankieli on suomi.
Taivutus
yks. nom. kansankieli, yks. gen. kansankielen, yks. part. kansankieltä, yks. ill. kansankieleen, mon. gen. kansankielten kansankielien, mon. part. kansankieliä, mon. ill. kansankieliin.
Esimerkit
Kansankieltä käytetään arkisissa tilanteissa ja keskinäisessä viestinnässä.
Kirjailija halusi kirjoittaa teoksensa kansankielellä.
Kansankieli on jatkuvassa muutoksessa.
Mutta väärin oli sanoa, ettei se muka olisi ajatellut tämän kansakunnan muodostamista valtioksi, jossa kansankieli olisi astunut ruotsinkielen tilalle ja tunkenut sen tieltään
Etymologia
Koostuu sanoista 'kansa' ja 'kieli'.
Käännökset
| englanti |
vernacular |
| ranska | vernaculaire (m), langue vulgaire (f) |
| saksa | Umgangssprache (f), Volkssprache (f) |
| kreikka | δημώδης (f) |
| italia | vernacolare (m) |
| latina | vernaculus, vernacularis |
| puola | język wernakularny (m), język potoczny (m) |
| venäjä | просторе́чие |
| ruotsi | vardagsspråk, folkspråk |
Riimisanakirja
kansankieli rimmaa näiden kanssa:
vaa'ankieli, maailmankieli, koirankieli, palkeenkieli, käärmeenkieli, lapsenkieli, lastenkieli, äidinkieli, ruumiinkieli
Läheisiä sanoja
kansankapitalismi, kansankapitalistinen, kansankerros, kansankieli, kansankiihottaja, kansankiihotus