karauttaa

verbi

1. ajaa, kulkea tai törmätä nopeasti ja kovaäänisesti

   Hän karauttaa autollaan paikkaan.

Taivutus

yks. nom. karauttaa, yks. gen. karautan, yks. part. karautti, yks. ill. karauttaisi, mon. gen. karauttakoon, mon. part. karauttanut, mon. ill. karautettiin.

Synonyymisanakirja

karauttaa

1. kiihdyttää.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän karautti ratsullaan nopeasti eteenpäin.
Karauttaa pyörä oli hänen tapansa matkustaa.
Aurinkoiseen päivään sopi täydellisesti karauttaa mopo.

Käännökset

Riimisanakirja

karauttaa rimmaa näiden kanssa:

auttaa, sahauttaa, kiehauttaa, liehauttaa, lehauttaa, sihauttaa, kohauttaa, harhauttaa, murhauttaa, turhauttaa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

karateka, karatepotku, karautella, karauttaa, karavaanari, karavaani