karjunta
substantiivi
-
kova, usein pitkäkestoinen huuto
Eläintarhassa karhun karjunta häiritsee naapurusto.
Taivutus
yks. nom. karjunta, yks. gen. karjunnan, yks. part. karjuntaa, yks. ill. karjuntaan, mon. gen. karjuntojen karjuntain, mon. part. karjuntoja, mon. ill. karjuntoihin.
Synonyymisanakirja
karjunta
-
huuto, parkaisu, huudahdus, ulvonta, kiljahdus, karjaisu, mylvintä, ärjäisy, parahdus, rääkäisy, mylvähdys, kiljaisu, ulvahdus, ärjyntä.
Esimerkit
Leijonan karjunta kuului eläintarhasta.
Karjunnan ääni kaikui vuorilla.
Metsän hiljaisuuden rikkoi eläinten karjunta.
Etymologia
Johtuu verbistä 'karjua', terminä kuvaa kovaa huutoa tai ääntelemistä.
Käännökset
Riimisanakirja
karjunta rimmaa näiden kanssa:
horjunta, torjunta, matalatorjunta, ilmatorjunta, paraatitorjunta, hallantorjunta, sukellusveneentorjunta, rikoksentorjunta, panssarintorjunta