kaulakello
substantiivi
-
Kaulaan ripustettava kello
Hänellä oli kaulakello rinnassaan.
Taivutus
yks. nom. kaulakello, yks. gen. kaulakellon, yks. part. kaulakelloa, yks. ill. kaulakelloon, mon. gen. kaulakellojen, mon. part. kaulakelloja, mon. ill. kaulakelloihin.
Esimerkit
Isoisän kaulakello oli perintökoru.
Hän katsahti kaulakelloaan.
Kaulakello roikkui kaulassa ketjusta.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'kaula' ja 'kello'.
Käännökset
Riimisanakirja
kaulakello rimmaa näiden kanssa:
työaikakello, hiekkakello, ruokakello, munakello, aisakello, iltakello, kultakello
Läheisiä sanoja
kaulailla, kaulailu, kaulain, kaulakello, kaulaketju, kaulakkain