kausi

substantiivi

  1. aika, joka on tyypillinen jollekin ilmiölle, toimintakaudelle tai vuodenajalle

    Loman kausi on kesällä, jolloin lapset ovat koulusta pois.
Taivutus

yks. nom. kausi, yks. gen. kauden, yks. part. kautta, yks. ill. kauteen, mon. gen. kausien kautten, mon. part. kausia, mon. ill. kausiin.

Synonyymisanakirja

kausi

  1. vaihe.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kausi vaihtuu pian talvesta kevääksi.
Urheilun kausi alkaa syksyllä.
Sarjan uusi kausi julkaistaan ensi viikolla.

Etymologia

Peräisin muinaisruotsin sanasta 'kaos', joka tarkoittaa aikaa tai ajanjaksoa.

sukulaissanat pohjoissaame guovddas (keskellä). Englanniksi season

Sanonnat

"Nuoruus on kuin kevät, ylimainostettu kausi – Samuel Butler."

Riimisanakirja

kausi rimmaa näiden kanssa:

sarjakausi, aikakausi, virkakausi, lamakausi, uhmakausi, lomakausi, juomakausi, markkinakausi, litorinakausi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

sesonki, periodi, kausittain

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro