keikunta
substantiivi
-
liike, joka tapahtuu edestakaisin
Korin keikunta sai minut huimaamaan.
Taivutus
yks. nom. keikunta, yks. gen. keikunnan, yks. part. keikuntaa, yks. ill. keikuntaan, mon. gen. keikuntojen keikuntain, mon. part. keikuntoja, mon. ill. keikuntoihin.
Synonyymisanakirja
keikunta
-
keikistely, keinunta, heilahtelu, rokkari, kalju, rakka, fels, logan, murikka, kaltsi, rokata.
Esimerkit
Laivan keikunta tuntui matkustajissa.
Tuulen mukana tuli keikuntaa risteilyalukselle.
Keikunta voi olla rauhoittavaa tai hermostuttavaa.
Etymologia
Nimitys liikkeelle tai asennolle, joka liittyy keikkumiseen.
Käännökset
| englanti |
rock (act of rocking) |
Riimisanakirja
keikunta rimmaa näiden kanssa:
kalifikunta, kiikunta, liikunta, työpaikkaliikunta, musiikkiliikunta, arkiliikunta, vesiliikunta, ruumiinliikunta, ulkoliikunta
Läheisiä sanoja
keikkamuusikko, keikkatyö, keikkua, keikunta, keikutella, keikuttaa