keikuttaa
verbi
-
liikuttaa jotakin tai jotakuta edestakaisin
Hän keikutti jalkaansa pitkin päivää.
Taivutus
yks. nom. keikuttaa, yks. gen. keikutan, yks. part. keikutti, yks. ill. keikuttaisi, mon. gen. keikuttakoon, mon. part. keikuttanut, mon. ill. keikutettiin.
Esimerkit
Vene keikuttaa vinhasti jokaisessa aallossa.
Hän keikuttaa tuolia huomaamattaan.
Keikuttaa voi myös metronkiskoilla.
Etymologia
Intensiivinen muoto sanasta 'keikkua', tarkoittaa keinuttaa tai huojuuttaa.
Käännökset
englanti |
rock |
Riimisanakirja
keikuttaa rimmaa näiden kanssa:
kakuttaa, nakuttaa, liekuttaa, hehkuttaa, tihkuttaa, suihkuttaa, laikuttaa, vaikuttaa, myötävaikuttaa
Liittyvät sanat
keikutella, viipottaa, kiikuttaaLäheisiä sanoja
keikkua, keikunta, keikutella, keikuttaa, keikuttelu, keikutus