kielevä
adjektiivi
-
sujuva tai taitava puhumaan kieltä
Hän on erittäin kielevä puhuja.
Taivutus
yks. nom. kielevä, yks. gen. kielevän, yks. part. kielevää, yks. ill. kielevään, mon. gen. kielevien kieleväin, mon. part. kieleviä, mon. ill. kieleviin.
Esimerkit
Hän on kielevä tarinankertoja.
Kielevä puhe teki vaikutuksen.
Hän on tunnettu kielevästä ilmaisustaan.
Etymologia
Johtuu sanasta 'kieli', tarkoittaen puheliasta tai sanavalmista.
Käännökset
Riimisanakirja
kielevä rimmaa näiden kanssa:
mielevä, kaikkinielevä, kiertelevä, viettelevä
Liittyvät sanat
avosuinen, puheliasLäheisiä sanoja
kielentää, kielenulkoinen, kielenviljely, kielevä, kielevästi, kieli