kielipää

substantiivi

1. kyky oppia ja ymmärtää kieliä nopeasti

   Hänellä on todellinen kielipää.

Taivutus

yks. nom. kielipää, yks. gen. kielipään, yks. part. kielipäätä, yks. ill. kielipäähän, mon. gen. kielipäiden kielipäitten, mon. part. kielipäitä, mon. ill. kielipäihin.

Synonyymisanakirja

kielipää

1. lingvistinen lahjakkuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on hyvä kielipää.
Opiskelijat kehittävät kielipäätään jatkuvasti.
Kielipää auttaa uusien kielten oppimisessa.

Käännökset

Riimisanakirja

kielipää rimmaa näiden kanssa:

jälkipää, kärkipää, poskipää, rillipää, pulipää, klanipää, äänipää, jukuripää, ääripää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kielipoliittinen, kielipolitiikka, kielipsykologia, kielipää, kieliside, kielisoitin