kihelmöidä
verbi
-
tunnetta, kun iho kokee pientä kutinaa tai pistelyä
Käteni alkoi kihelmöidä, kun otin nettlesin.
Taivutus
yks. nom. kihelmöidä, yks. gen. kihelmöin kihelmöitsen, yks. part. kihelmöi kihelmöitsi, yks. ill. kihelmöisi kihelmöitsisi, mon. gen. kihelmöiköön, mon. part. kihelmöinyt, mon. ill. kihelmöitiin.
Esimerkit
Kädet alkoivat kihelmöidä kylmässä.
Lääkkeen vaikutus sai ihon kihelmöimään.
Jännityksestä voi kihelmöidä.
Käännökset
Riimisanakirja
kihelmöidä rimmaa näiden kanssa:
messingöidä, neliöidä, tiliöidä, säiliöidä, nimiöidä, kääpiöidä, viheriöidä, kiintiöidä, säätiöidä, käräjöidä
Läheisiä sanoja
kiharuus, kihaus, kihdata, kihelmöidä, kihelmöinti, kiherrellä