kihelmöinti

substantiivi

1. tila, jossa iho tai kehon osa kokee pientä kutinaa tai pistelyä

   Kun jännitys kasvaa, tunnen usein kihelmöintiä sormissani.

Taivutus

yks. nom. kihelmöinti, yks. gen. kihelmöinnin, yks. part. kihelmöintiä, yks. ill. kihelmöintiin, mon. gen. kihelmöintien, mon. part. kihelmöintejä, mon. ill. kihelmöinteihin.

Synonyymisanakirja

kihelmöinti

1. pistely, polte.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Jännitys aiheutti kihelmöintiä iholla.
Kylmä ilma aiheutti kihelmöintiä sormissa.
Kihelmöinti voi olla merkki paremmasta verenkierrosta.

Käännökset

Riimisanakirja

kihelmöinti rimmaa näiden kanssa:

messingöinti, neliöinti, tiliöinti, säiliöinti, viheriöinti, kiintiöinti, säätiöinti, käräjöinti, räpiköinti, hätiköinti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kihaus, kihdata, kihelmöidä, kihelmöinti, kiherrellä, kiherrys