kiilata
verbi
-
työntää kiila johonkin
Hän kiilasi oven auki.
Taivutus
yks. nom. kiilata, yks. gen. kiilaan, yks. part. kiilasi, yks. ill. kiilaisi, mon. gen. kiilatkoon, mon. part. kiilannut, mon. ill. kiilattiin.
Esimerkit
Hän aikoi kiilata auton toiseen kaistaan.
Voitko kiilata nämä hampurilaiset grillissä? Liikenne oli hidasta
Etymologia
Verbi muodostettu sanasta 'kiila'
Käännökset
Läheisiä sanoja
kiilakorko, kiilalause, kiilaliitos, kiilata, kiilaus, kiilautua