kiilalause

substantiivi

1. lause tai ilmaus, joka puhkeaa keskelle puhetta tai tekstiä

   Hän käytti kiilalausetta ohjaamaan puheensa takaisin aiheeseen.

Taivutus

yks. nom. kiilalause, yks. gen. kiilalauseen, yks. part. kiilalausetta, yks. ill. kiilalauseeseen, mon. gen. kiilalauseiden kiilalauseitten, mon. part. kiilalauseita, mon. ill. kiilalauseisiin kiilalauseihin.

Synonyymisanakirja

kiilalause

1. konjunktiivi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Matematiikan kirjassa oli monimutkainen kiilalause.
Kiilalause voi joskus olla vaikea ymmärtää.
Hän yritti ratkaista kiilalauseen ongelman.

Käännökset

Riimisanakirja

kiilalause rimmaa näiden kanssa:

vastalause

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiilahihna, kiilakivi, kiilakorko, kiilalause, kiilaliitos, kiilata