kirjakieli
substantiivi
-
kielen virallinen, standardoitu muoto; usein kirjoittamiseen ja formaaliin puhumiseen käytetty kieli
Oppikoulussa opimme kirjakieltä.
Taivutus
yks. nom. kirjakieli, yks. gen. kirjakielen, yks. part. kirjakieltä, yks. ill. kirjakieleen, mon. gen. kirjakielten kirjakielien, mon. part. kirjakieliä, mon. ill. kirjakieliin.
Synonyymisanakirja
kirjakieli
-
asiasuomi, kirjakielen, paperikieli, kirjoitettu kieli, yleiskieli.
Esimerkit
Suomi jakautuu kirjakieleen ja puhekieleen.
Kirjakieli on tärkeä aine koulussa.
Monet pitävät kirjakieltä virallisempana kuin puhekieltä.
Sillä nyt oli välttämätöntä omata suomalainen kirjakieli, jota paraikaa vielä luotiin ja jonka oli oltava Suomen erikoisena sivistyskielenä
Etymologia
yhdistetään sanoista kirja (book) ja kieli (language)
Käännökset
englanti |
A written standard language, literary language |
ranska | langue standard (f) |
saksa | Ausbausprache (f), Schriftsprache (f) gloss written |
unkari | sztenderd nyelvváltozat |
italia | lingua standard (f) |
romania | limbă standard |
Riimisanakirja
kirjakieli rimmaa näiden kanssa:
ruskeakieli, kansliakieli, sekakieli, virkakieli, salakieli, kapulakieli, viittomakieli, satakieli, metakieli
Liittyvät sanat
kirjasuomi, yleiskieliLäheisiä sanoja
kirjake, kirjakemetalli, kirjakerho, kirjakieli, kirjakielinen, kirjakokoelma
Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?
Suomisanakirja ProKeskustelu
artikuloi artilukoitu nimetön 24.9.2013