kiulu
substantiivi
-
astia, jolla kauhotaan löylyvettä kiukaalle saunassa
Kaada vettä kiulusta kiukaalle.
Taivutus
yks. nom. kiulu, yks. gen. kiulun, yks. part. kiulua, yks. ill. kiuluun, mon. gen. kiulujen, mon. part. kiuluja, mon. ill. kiuluihin.
Esimerkit
Saavi ja kiulu olivat täynnä vettä.
Hän kaatoi vedet kiulusta suoraan kiukaalle.
Kiulu löytyi vanhan saunan nurkasta.
Etymologia
Suomalainen muinaisnimitys
sukulaissanat pohjoissaame givlo. Englanniksi pail
Käännökset
englanti |
cannikin |
ranska | seau (m), qualifier Quebec chaudière (f) |
saksa | Eimer (m) |
kreikka | κουβάς (m) |
unkari | vödör, veder |
italia | secchio (m) |
latina | situla (f), hama (f) |
puola | wiadro, kubeł (m), ceber (m) |
romania | găleată (f), căldare (f) |
venäjä | ведро́, qualifier small ведёрко |
ruotsi | hink, spann, ämbar |
Slangisanakirja
-
vene / laiva : Luuletsä et tää kiulu menee botneen?
Riimisanakirja
kiulu rimmaa näiden kanssa:
viulu, ensiviulu, lampaanviulu, bassoviulu, alttoviulu, luuviulu, sähköviulu
Läheisiä sanoja
kiukuttaa, kiukuttelija, kiukuttelu, kiulu, kiulukka, kiuru