konkari

substantiivi

  1. henkilö, jolla on pitkä kokemus tai taito jossakin

    Hän on todellinen konkari tällä alalla.
Taivutus

yks. nom. konkari, yks. gen. konkarin, yks. part. konkaria, yks. ill. konkariin, mon. gen. konkarien konkareiden konkareitten, mon. part. konkareja konkareita, mon. ill. konkareihin.

Synonyymisanakirja

konkari

  1. veteraani, sotaveteraani, rintamamies, vanha tekijä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on oikea valokuvaamisen konkari.
Tuo mies on alansa konkari

Etymologia

Mahdollisesti ruotsista 'konkar'.

Slangisanakirja

  • vanha tekijä : Lare oli vanha konkari, se tajus heti koko jutun.

Riimisanakirja

konkari rimmaa näiden kanssa:

hanslankari, hantlankari, sankari, sotasankari, sarjakuvasankari, elokuvasankari, nyrkkisankari, tohvelisankari, romaanisankari, revolverisankari

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

patu, veteraani

Läheisiä sanoja

konjugointi, konjunktio, konjunktuuri, konkari, konkata, konkelo

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro