konkari
substantiivi
-
henkilö, jolla on pitkä kokemus tai taito jossakin
Hän on todellinen konkari tällä alalla.
Taivutus
yks. nom. konkari, yks. gen. konkarin, yks. part. konkaria, yks. ill. konkariin, mon. gen. konkarien konkareiden konkareitten, mon. part. konkareja konkareita, mon. ill. konkareihin.
Synonyymisanakirja
konkari
-
veteraani, sotaveteraani, rintamamies, vanha tekijä.
Esimerkit
Hän on oikea valokuvaamisen konkari.
Tuo mies on alansa konkari
Etymologia
Mahdollisesti ruotsista 'konkar'.
Käännökset
Slangisanakirja
-
vanha tekijä : Lare oli vanha konkari, se tajus heti koko jutun.
Riimisanakirja
konkari rimmaa näiden kanssa:
hanslankari, hantlankari, sankari, sotasankari, sarjakuvasankari, elokuvasankari, nyrkkisankari, tohvelisankari, romaanisankari, revolverisankari
Liittyvät sanat
patu, veteraaniLäheisiä sanoja
konjugointi, konjunktio, konjunktuuri, konkari, konkata, konkelo