kynnys

substantiivi

  1. Raja tai este, joka on ylitettävä, tai paikka, jossa siirrytään tilasta toiseen.

    Uuden työn aloittaminen on suuri kynnys monelle.
Taivutus

yks. nom. kynnys, yks. gen. kynnyksen, yks. part. kynnystä, yks. ill. kynnykseen, mon. gen. kynnysten kynnyksien, mon. part. kynnyksiä, mon. ill. kynnyksiin.

Synonyymisanakirja

kynnys

  1. alushirsi, alku, aloittaminen, aloitus, ensimmäinen kerta, alkaminen, alkuunpano, alkamisaika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän ylitti kynnys rohkeasti.
Kynnyksellä odottaa yllätys.
Kynnys on maalattava uudelleen.

Etymologia

Alkuperä sanalle: viittaa oviaukon alareunaan tai siirtymään.

suomalais-volgalainen kince; sukulaissanat viro künnis. Englanniksi threshold

Sanonnat

"Sulhaset meni pakoon, jos kynnys oli likainen."

Riimisanakirja

kynnys rimmaa näiden kanssa:

äänikynnys, lukiokynnys, kuulokynnys, havaintokynnys, uutiskynnys, erotuskynnys, ärsytyskynnys, kipukynnys, melukipukynnys

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

raja (2)

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro