loukko

substantiivi

  1. Loukko on paikka, johon joku tai jokin on vangittu tai johon on vaikea päästä ulos.

    Kissa jäi loukkoon vanhan autotallin nurkalle.

Synonyymisanakirja

loukko

  1. perä, ontelo, kulma, perukka, lokero, nurkka, soppi, maanääri, perukka, seutu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Loukko voi viitata fyysiseen tilaan, kuten ansa tai este, joka estää pääsyn tai poistumisen. Loukkoja käytetään usein metsästyksessä eläinten pyydystämiseksi tai kalastuksessa, mutta se voi myös tarkoittaa tilannetta, jossa joku on vaikeassa asemassa tai ei voi paeta ongelmista. Loukko voi esiintyä myös kielikuvissa, joissa se symboloi ahdistavaa tai toivottomalta tuntuvaa tilannetta.

Etymologia

kantaurali lowkke; sukulaissanat karjala loukko, unkari lyuk (kolo). Englanniksi pit, hollow

Riimisanakirja

loukko rimmaa näiden kanssa:

joukko, katselijajoukko, valitsijajoukko, katsojajoukko, poikajoukko, kasakkajoukko, palkkajoukko, roskajoukko, osajoukko, kantajoukko

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kolkka (2), nurkka

Läheisiä sanoja

loukkaantua, loukkaus, loukkautua, loukko, loukku, loukuttaa

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu