loukko
substantiivi
-
Loukko on paikka, johon joku tai jokin on vangittu tai johon on vaikea päästä ulos.
Kissa jäi loukkoon vanhan autotallin nurkalle.
Synonyymisanakirja
loukko
-
perä, ontelo, kulma, perukka, lokero, nurkka, soppi, maanääri, perukka, seutu.
Mitä tarkoittaa
Loukko voi viitata fyysiseen tilaan, kuten ansa tai este, joka estää pääsyn tai poistumisen. Loukkoja käytetään usein metsästyksessä eläinten pyydystämiseksi tai kalastuksessa, mutta se voi myös tarkoittaa tilannetta, jossa joku on vaikeassa asemassa tai ei voi paeta ongelmista. Loukko voi esiintyä myös kielikuvissa, joissa se symboloi ahdistavaa tai toivottomalta tuntuvaa tilannetta.
Etymologia
kantaurali lowkke; sukulaissanat karjala loukko, unkari lyuk (kolo). Englanniksi pit, hollow
Käännökset
Riimisanakirja
loukko rimmaa näiden kanssa:
joukko, katselijajoukko, valitsijajoukko, katsojajoukko, poikajoukko, kasakkajoukko, palkkajoukko, roskajoukko, osajoukko, kantajoukko
Liittyvät sanat
kolkka (2), nurkkaLäheisiä sanoja
loukkaantua, loukkaus, loukkautua, loukko, loukku, loukuttaa