maineikkuus
substantiivi
-
maineikkuuden tila tai ominaisuus
Hänen maineikkuutensa kasvoi vuosien varrella.
Taivutus
yks. nom. maineikkuus, yks. gen. maineikkuuden, yks. part. maineikkuutta, yks. ill. maineikkuuteen, mon. gen. maineikkuuksien, mon. part. maineikkuuksia, mon. ill. maineikkuuksiin.
Esimerkit
Hänen maineikkuutensa perustuu suurille saavutuksilleen.
Kirjailijan teosten maineikkuus kasvoi yllättäen.
Maineikkuus ei aina tarkoita hyvää tunnettuutta.
Etymologia
Johdettu sanasta 'maine', jossa on peruskanta 'main', joka liittyy suomessa käsitteisiin 'kuuluisuus' tai 'hyvä maine'.
Käännökset
| englanti |
illustriousness |
Riimisanakirja
maineikkuus rimmaa näiden kanssa:
mahdikkuus, tahdikkuus, vauhdikkuus, kodikkuus, muodikkuus, vaiheikkuus, vivahteikkuus, tunteikkuus, toiveikkuus
Liittyvät sanat
nimekkyys, kuuluisuus, maine, kunniaLäheisiä sanoja
mainehikas, maineikas, maineikkaasti, maineikkuus, mainen, mainesana