merikarhu
substantiivi
-
Hyljelaji tai kokeneesti merillä matkannut henkilö.
Merikarhuja tavataan usein pohjoisilla rannikoilla.
Taivutus
yks. nom. merikarhu, yks. gen. merikarhun, yks. part. merikarhua, yks. ill. merikarhuun, mon. gen. merikarhujen, mon. part. merikarhuja, mon. ill. merikarhuihin.
Esimerkit
Vanha merikarhu kertoi monta tarinaa matkustaan.
Hän on tunnettu merikarhu skandinaavisilla vesillä.
Merikarhu elää meren myrskyissä ja rauhassa.
Käännökset
| englanti |
sea dog fur seal |
| ranska | loup de mer (m), ours de mer (m), otarie à fourrure (f) |
| saksa | qualifier lit.: sea bear Seebär (m), Seebär (m) |
| kreikka | θαλασσόλυκος (m) |
| unkari | qualifier lit.: old sea bear vén tengeri medve, qualifier lit.: sea bear tengeri medve |
| italia | lupo di mare (m), otaria orsina (f) |
| puola | qualifier lit.: sea wolf wilk morski (m) |
| venäjä | qualifier lit.: sea wolf морско́й волк (m), быва́лый моря́к (m), морско́й ко́тик (m), ко́тик (m) |
| ruotsi | qualifier lit.: sea bear sjöbjörn, pälssäl |
| romania | urs-de-mare (m) |
Liittyvät sanat
turkishylje, karskiLäheisiä sanoja
merikalastus, merikapteeni, merikapteeninkirja, merikarhu, merikartta, merikasvi