nimike

substantiivi

  1. Otsikko tai titteli, joka osoittaa henkilön tai asian aseman tai tehtävän.

    Hänen uusi nimikkeensä on myyntipäällikkö.
Taivutus

yks. nom. nimike, yks. gen. nimikkeen, yks. part. nimikettä, yks. ill. nimikkeeseen, mon. gen. nimikkeiden nimikkeitten, mon. part. nimikkeitä, mon. ill. nimikkeisiin nimikkeihin.

Synonyymisanakirja

nimike

  1. nimi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän sai uuden nimikkeen työpaikalla.
Kirjan nimike paljastaa sen pääteeman.
Yrityksen nimike on rekisteröity.

Etymologia

Johtuu sanasta 'nimi' ja -ke.

Sitaatit

  • "Jos menestystä merkitään A:lla, saadaan kaava A = X + Y + Z. X merkitsee silloin työtä, Y leikkiä ja Z sitä että pitää suunsa kiinni."

  • "Jos olen väärässä, yksikin olisi riittänyt!" "

  • "Jos tietokone voi voittaa maailmanmestarin, tietokone voi lukea maailman parhaat kirjat, se voi kirjoittaa parhaat näytelmät, ja se voi tietää kaiken historiasta, kirjallisuudesta ja ihmisistä."

  • "Tietynlaisen vankeudentilan luonnehtiminen kuvailemalla jotain toista vankeudentilaa on yhtä hyvin puolustettavissa kuin minkä tahansa olemassa olevan todellisuuden kuvaileminen kertomalla sellaisesta, mitä ei ole."

  • "Tuntemattomaan kaupunkiin voi mukavasti perehtyä ottamalla selkoa siitä, miten siellä tehdään työtä, miten rakastetaan ja miten kuollaan."

  • "1600-luku oli matematiikan vuosisata, 1700-luku luonnontieteiden ja 1800-luku biologian vuosisata. Oma vuosisatamme, 1900-luku, on pelon vuosisata."

Riimisanakirja

nimike rimmaa näiden kanssa:

virkanimike, tullinimike, ammattinimike

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

titteli, pormestari, prikaatikenraali, nimeke, kersantti

Läheisiä sanoja

nimi, nimihakemisto, nimihenkilö, nimike, nimikilpi, nimikirja

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

gggggg nimetön 4.3.2013