nukkumaanmeno
substantiivi
-
Toiminta, jolloin mennään nukkumaan, valmistautuminen uneen.
Nukkumaanmeno tapahtuu meillä aina samaan aikaan.
Taivutus
yks. nom. nukkumaanmeno, yks. gen. nukkumaanmenon, yks. part. nukkumaanmenoa, yks. ill. nukkumaanmenoon, mon. gen. nukkumaanmenojen, mon. part. nukkumaanmenoja, mon. ill. nukkumaanmenoihin.
Esimerkit
Nukkumaanmenoaika on niin aikaisin lapsille.
Nukkumaanmeno venyi juhlan jälkeen.
Hän valmisti lapsensa nukkumaanmenoa varten.
Käännökset
Läheisiä sanoja
nukki, nukkua, nukkuja, nukkumaanmeno, nukkumaanmenoaika, nukkumaija