perimätapa

substantiivi

1. tapa tai käytäntö, joka on peritty menneiltä sukupolvilta.

   Juhannuskokko on vanha perimätapa.

Taivutus

yks. nom. perimätapa, yks. gen. perimätavan, yks. part. perimätapaa, yks. ill. perimätapaan, mon. gen. perimätapojen perimätapain, mon. part. perimätapoja, mon. ill. perimätapoihin.

Synonyymisanakirja

perimätapa

1. perintötapa, sukukäytäntö, tapa, traditio, perinne.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Perimätapa vaihteli kylittäin.
Vanhat perimätavat kukoistavat yhä.
He noudattivat perimätapoja huolellisesti.

Käännökset

Riimisanakirja

perimätapa rimmaa näiden kanssa:

merkintätapa, pöytätapa, häätapa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

perimysjärjestys, perimyssota, perimä, perimätapa, perimätieto, perin