petkele

substantiivi

1. työkalu, jota käytetään lohkomiseen tai turpeennostoon

   Isä otti esille vanhan petkeleen ja lähti suolle.

Taivutus

yks. nom. petkele petkel, yks. gen. petkeleen petkelen, yks. part. petkelettä petkeltä, yks. ill. petkeleeseen petkeleen, mon. gen. petkeleiden petkelien petkeleitten petkelten, mon. part. petkeleitä petkeliä, mon. ill. petkeleisiin petkeliin petkeleihin.

Synonyymisanakirja

petkele

1. kanki.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Petkeleen avulla irrotettiin kuori pölkystä.
Hän pitää aina petkeleen ulottuvilla

Käännökset

Riimisanakirja

petkele rimmaa näiden kanssa:

tekele, leikkele, perkele, askele

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

petikaveri, petivaatteet, petkel, petkele, petkuttaa, petkuttaja