posetiivi

substantiivi

  1. Grammaattinen aikamuoto, joka ilmaisee sen, että jokin on jo tapahtunut

    Posetiivi on kielen ilmiö, joka on yleinen esimerkiksi suomen kielessä.
Taivutus

yks. nom. posetiivi, yks. gen. posetiivin, yks. part. posetiivia, yks. ill. posetiiviin, mon. gen. posetiivien, mon. part. posetiiveja, mon. ill. posetiiveihin.

Synonyymisanakirja

posetiivi

  1. kampisoitin.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha mies soitti posetiivia torin laidalla.
Posetiivin ääni kantautui kauas.
Hän oppi soittamaan posetiivia nuorena.
Posetiivi on harvinainen soitin nykypäivänä.
Festivaalilla esiintyi posetiivin soittaja.

Etymologia

Italialaisesta 'positiva', tarkoittaa erityistä musiikkisoitinta.

Riimisanakirja

posetiivi rimmaa näiden kanssa:

genetiivi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

soittokone

Läheisiä sanoja

poseerata, poseeraus, posetiivari, posetiivi, positiivi, positiivikuva

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro