rantatörmä
substantiivi
-
Jyrkkä mäki tai kallio, joka nousee rannasta ylös.
Rantatörmän päältä avautuu upea näköala merelle.
Taivutus
yks. nom. rantatörmä, yks. gen. rantatörmän, yks. part. rantatörmää, yks. ill. rantatörmään, mon. gen. rantatörmien rantatörmäin, mon. part. rantatörmiä, mon. ill. rantatörmiin.
Synonyymisanakirja
rantatörmä
-
ranta, rantapenger, penkka, töyräs.
Esimerkit
Rantatörmällä kasvoi upeita kukkia.
Hän istui rantatörmällä katsellen järvelle.
Rantatörmä oli suosittu piknik-paikka.
Etymologia
ranta (ranta) + törmä (törmä)
Käännökset
englanti |
bank |
Liittyvät sanat
törmä, äyräsLäheisiä sanoja
rantatie, rantatontti, rantatuoli, rantatörmä, rantatöyräs, rantautua