rantavyöhyke

substantiivi

1. Alue, joka käsittää rannan ja sen lähiympäristön.

   Rantavyöhykkeellä asuminen on monen unelma.

Taivutus

yks. nom. rantavyöhyke, yks. gen. rantavyöhykkeen, yks. part. rantavyöhykettä, yks. ill. rantavyöhykkeeseen, mon. gen. rantavyöhykkeiden rantavyöhykkeitten, mon. part. rantavyöhykkeitä, mon. ill. rantavyöhykkeisiin rantavyöhykkeihin.

Synonyymisanakirja

rantavyöhyke

1. rannikkoalue.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rantavyöhykkeellä kasvaa monia harvinaisia kasveja.
Tutkimme rantavyöhykettä luonnontutkimusretkellä.
Rantavyöhyke on tärkeä osa ekosysteemiä.

Käännökset

Riimisanakirja

rantavyöhyke rimmaa näiden kanssa:

vyöhyke, rajavyöhyke, suojavyöhyke, aikavyöhyke, vaaravyöhyke, tundravyöhyke, ruhjevyöhyke, tuulivyöhyke, tammivyöhyke

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rantavehnä, rantavesi, rantaviiva, rantavyöhyke, rantayrtti, rantojensuojelu