retkeilijä

substantiivi

  1. henkilö, joka harrastaa retkeilyä

    Retkeilijä suunnisti kohti metsää.
Taivutus

yks. nom. retkeilijä, yks. gen. retkeilijän, yks. part. retkeilijää, yks. ill. retkeilijään, mon. gen. retkeilijöiden retkeilijöitten retkeilijäin, mon. part. retkeilijöitä, mon. ill. retkeilijöihin.

Synonyymisanakirja

retkeilijä

  1. patikoija, vaeltaja, matkailija, lomailija, töllistelijä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Retkeilijä löysi täydellisen leiripaikan.
Kokeneet retkeilijät varustautuivat sateeseen.
Retkeilijä kohtasi karhun metsäpolulla.

Etymologia

Henkilömuoto sanasta 'retkeillä'.

Riimisanakirja

retkeilijä rimmaa näiden kanssa:

vehkeilijä, pöyhkeilijä, lenkkeilijä, postimerkkeilijä, nyrkkeilijä, ammattinyrkkeilijä, naparetkeilijä, telttaretkeilijä, löytöretkeilijä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

retkahdella, retkahdus, retkahtaa, retkeilijä, retkeillä, retkeily

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro