retkeilijä
substantiivi
-
henkilö, joka harrastaa retkeilyä
Retkeilijä suunnisti kohti metsää.
Taivutus
yks. nom. retkeilijä, yks. gen. retkeilijän, yks. part. retkeilijää, yks. ill. retkeilijään, mon. gen. retkeilijöiden retkeilijöitten retkeilijäin, mon. part. retkeilijöitä, mon. ill. retkeilijöihin.
Synonyymisanakirja
retkeilijä
-
patikoija, vaeltaja, matkailija, lomailija, töllistelijä.
Esimerkit
Retkeilijä löysi täydellisen leiripaikan.
Kokeneet retkeilijät varustautuivat sateeseen.
Retkeilijä kohtasi karhun metsäpolulla.
Etymologia
Henkilömuoto sanasta 'retkeillä'.
Käännökset
englanti |
backpacker, packer excursionist |
Riimisanakirja
retkeilijä rimmaa näiden kanssa:
vehkeilijä, pöyhkeilijä, lenkkeilijä, postimerkkeilijä, nyrkkeilijä, ammattinyrkkeilijä, naparetkeilijä, telttaretkeilijä, löytöretkeilijä
Läheisiä sanoja
retkahdella, retkahdus, retkahtaa, retkeilijä, retkeillä, retkeily