retkeillä
verbi
-
liikkua luonnossa, esimerkiksi kävellen tai leiriytyen
Perhe tykkää retkeillä joka kesä.
Taivutus
yks. nom. retkeillä, yks. gen. retkeilen, yks. part. retkeili, yks. ill. retkeilisi, mon. gen. retkeilköön, mon. part. retkeillyt, mon. ill. retkeiltiin.
Esimerkit
On ihanaa retkeillä kauniina syyspäivänä.
Hän rakastaa retkeillä luonnossa.
He päättivät retkeillä Lapin erämaassa.
Etymologia
Verkostoitua johonkin, alkujuuri 'retki'.
Käännökset
Riimisanakirja
retkeillä rimmaa näiden kanssa:
veljeillä, tekeillä, vehkeillä, pöyhkeillä, veikeillä, lenkkeillä, postimerkkeillä, nyrkkeillä, mökkeillä, ilkeillä
Liittyvät sanat
veneillä, samoilla, opastus, ristiin (2), ristissäLäheisiä sanoja
retkahdus, retkahtaa, retkeilijä, retkeillä, retkeily, retkeilyalue