retkeilyasu
substantiivi
-
asutyyppi, joka on suunniteltu erityisesti ulkoilua ja retkeilyä varten
Hän pukeutui retkeilyasuun ennen vaellusta.
Taivutus
yks. nom. retkeilyasu, yks. gen. retkeilyasun, yks. part. retkeilyasua, yks. ill. retkeilyasuun, mon. gen. retkeilyasujen, mon. part. retkeilyasuja, mon. ill. retkeilyasuihin.
Esimerkit
Vanha retkeilyasu oli kulunut ja mukava.
Hän osti uuden retkeilyasun syksyn reissulle.
Retkeilyasu suojaa säältä ja hyönteisiltä.
Etymologia
Muodostuu sanoista 'retkeily' ja 'asu'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
retkeillä, retkeily, retkeilyalue, retkeilyasu, retkeilykartta, retkeilymaja