riippa

substantiivi

  1. jokin joka roikkuu tai riippuu, koristeella tai ilman

    Kaulakoru oli kaunis, ja siinä oli riippa.
Taivutus

yks. nom. riippa, yks. gen. riipan, yks. part. riippaa, yks. ill. riippaan, mon. gen. riippojen riippain, mon. part. riippoja, mon. ill. riippoihin.

Synonyymisanakirja

riippa

  1. este, jarru.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha riippa kuului talon perinteisiin koristeisiin.
Riippa keittiön seinällä oli kauniisti koristeltu.
Hän käänsi riippaa sormissaan ajatuksissaan.

Etymologia

Alkuperä viittaa johonkin, joka roikkuu tai riippuu.

Slangisanakirja

  • riippari: kohopallo jalkapallossa

  • riipparit: riippuvat rinnat : Näätsä mitkä riipparit tol Kaisal o...

Riimisanakirja

riippa rimmaa näiden kanssa:

kiviriippa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

riipalleen, riipiä, riipoa, riippa, riippakivi, riippakoivu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro