riippakivi
substantiivi
-
painolasti, joka rasittaa mieltä tai taloutta
Vanha auto oli kuin riippakivi perheen taloudelle.
Taivutus
yks. nom. riippakivi, yks. gen. riippakiven, yks. part. riippakiveä, yks. ill. riippakiveen, mon. gen. riippakivien, mon. part. riippakiviä, mon. ill. riippakiviin.
Esimerkit
Riippakivi muistutti vanhoista ajoista.
Hän kantoi harteillaan riippakiveä menneisyydestään.
Riippakivi herätti monia tunteita museokäynnillä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
riipiä, riipoa, riippa, riippakivi, riippakoivu, riippua