riitapukari
substantiivi
-
Henkilö, joka on alati riidoissa muiden kanssa.
Naapurusto tuntee hänet riitapukarina.
Taivutus
yks. nom. riitapukari, yks. gen. riitapukarin, yks. part. riitapukaria, yks. ill. riitapukariin, mon. gen. riitapukarien riitapukareiden riitapukareitten, mon. part. riitapukareja riitapukareita, mon. ill. riitapukareihin.
Synonyymisanakirja
riitapukari
-
häirikkö, paholainen, rettelöitsijä, riidankylväjä, riidanrakentaja, öykkäri.
Esimerkit
Riitapukari huusi kovaan ääneen.
Hänestä tuli riitapukari.
Riitapukari aiheutti häiriötä.
Etymologia
Johdettu sanoista 'riita' ja 'pukari', jossa 'pukari' tarkoittaa tappelijaa tai riitelijää.
Käännökset
| englanti |
bad hat, trouble maker, troublemaker, troubler heller |
| saksa | Krachmacher (m) |
Sanonnat
"Aja riitapukari pois, niin sopu palaa, tulee loppu torasta ja parjauksista."
Liittyvät sanat
riitelijä, rettelöijä, kränäLäheisiä sanoja
riitakumppani, riitakumppanukset, riitakysymys, riitapukari, riitapuoli, riitasointu