riitasointu
substantiivi
-
Äänien epämiellyttävä yhteensointuminen, dissonanssi.
Sävellys sisälsi paljon riitasointuja.
Taivutus
yks. nom. riitasointu, yks. gen. riitasoinnun, yks. part. riitasointua, yks. ill. riitasointuun, mon. gen. riitasointujen, mon. part. riitasointuja, mon. ill. riitasointuihin.
Synonyymisanakirja
riitasointu
-
dissonanssi, epäsointuisuus, melu, meteli.
Esimerkit
Sävelmässä oli riitasointu.
Riitasointu ärsytti kuulijoita.
Riitasointu voi joskus olla tehokeino.
Käännökset
| englanti |
dissonance discordance |
| saksa | Missklang (m), Lärm (m), Dissonanz (f), Kakophonie (f) |
| italia | dissonanza (f) |
| kreikka | δυσαρμονία (f), παραφωνία (f) |
| venäjä | диссона́нс (m) |
| ruotsi | dissonans |
Sanonnat
"Sinä olit pieni riitasointu minun elämäni melodiassa Saattoi se olla niinkin, että olit ainut oikein soitettu ja puhtaasti soiva sävel siinä riitasointujen viidakossa, johon minun nuottikorvani vain oli tottunut."
Riimisanakirja
riitasointu rimmaa näiden kanssa:
sointu, vokaalisointu, nelisointu, mollisointu, kolmisointu, duurisointu, murtosointu, perussointu, alkusointu
Liittyvät sanat
dissonanssi, dissonoida, epäsointu, sointuLäheisiä sanoja
riitakysymys, riitapukari, riitapuoli, riitasointu, riitasointuinen, riitauttaa