rinnastuskonjunktio
substantiivi
-
Konjunktio, joka yhdistää rinnakkaisia lauseenosia.
Sana ja toimii suomen kielessä rinnastuskonjunktiona.
Taivutus
yks. nom. rinnastuskonjunktio, yks. gen. rinnastuskonjunktion, yks. part. rinnastuskonjunktiota, yks. ill. rinnastuskonjunktioon, mon. gen. rinnastuskonjunktioiden rinnastuskonjunktioitten, mon. part. rinnastuskonjunktioita, mon. ill. rinnastuskonjunktioihin.
Synonyymisanakirja
rinnastuskonjunktio
-
konjunktio, sidesana, konnektiivi.
Esimerkit
Rinnastuskonjunktiot yhdistävät lauseita.
'Ja' on yleinen rinnastuskonjunktio.
Oppilaiden tuli listata rinnastuskonjunktioita.
Etymologia
Sanasta 'rinnastus' yhdistettynä 'konjunktioon'
Käännökset
| englanti |
coordinating conjunction |
| ranska | conjonction de coordination (f) |
| saksa | koordinierende Konjunktion (f) |
| venäjä | сочини́тельный сою́з (m) |
Riimisanakirja
rinnastuskonjunktio rimmaa näiden kanssa:
funktio, reaalifunktio, symbolifunktio, eksponenttifunktio, konjunktio, disjunktiivikonjunktio, alistuskonjunktio, punktio, lumbaalipunktio
Läheisiä sanoja
rinnasteisuus, rinnastua, rinnastus, rinnastuskonjunktio, rinnastussuhde, rinnatusten