roikko

substantiivi

1. Henkilö tai asia, joka roikkuu.

   Liukumäen päässä roikkui pitkä roikko.

Taivutus

yks. nom. roikko, yks. gen. roikon, yks. part. roikkoa, yks. ill. roikkoon, mon. gen. roikkojen, mon. part. roikkoja, mon. ill. roikkoihin.

Synonyymisanakirja

roikko

1. ketju.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Roikko pitää korjata ennen käyttöä.
Mäyräkoira on roikko koira.
Sängyn alta löytyi vanha roikko.

Käännökset

Riimisanakirja

roikko rimmaa näiden kanssa:

loikko, paranooikko, soikko, pyykkisoikko, pesusoikko, ruoikko

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

roikaa, roikale, roikka, roikko, roikkosopimus, roikku